Miten ja milloin liike saapui Kymenlaaksoon? Tätä kysymykseen vastaa Seppo Lohi, filosofian tohtori ja dosentti, joka on tutkinut Lesatdiolaisuuden historiaa ja leviämistä Suomessa.

-Varsinaisesti ensikosketukset Kymenlaaksoon lestadiolaisuus sai 1880-luvulla. Liike eteni liikkuvien käsityöläisten, työtä etsivien renkien ja metsätyömiesten mukana. Varsinkin Kotkansaarelle nousseet sahalaitokset vetivät pohjoisestakin väkeä.

-Määrällisesti koko alue jäin 1800-luvun lestadiolaisuuden kannalta vähäiseksi. Sitä vastoin samaan aikaan edennyt evankelisuus sai alueella huomattavan kannatuksen. Merkittävimmät lestadiolaisyhteisöt olivat Kotkassa ja Haminassa ja nekin ylsivät tuohon aikaan vain 50 – 60 hengen yhteisöiksi. Kaikenkaikkiaan lestadiolaisia oli Kymenlaaksossa vain parisensataa, vaikka Iitissä toimikin lyhyen aikaa vuonna 1886 lestadiolaispappi Arthur Leopold Heideman. Hänet tunnetaan sitten myöhenmin Amerikan lestadiolaisuuden keskushenkilönä. Myös Valkealaan ja Kouvolaan lestadiolaisuus levisi 1880-luvun lopulla Savon radan rakentamisen alettua. Ensimmäisten joukkoon kuului kuitenkin kouvolalainen jalkinekauppias Topias Salonen, jonka kerrotaan saaneen parannuksen armon nuoruudessaaan Helsingissä. Hän toi evankeliumin sieltä mukanaan Kouvolaan. Hän toimi kotipaikkakunnallaan papiston kertomusten mukaan ystäväpiirinsä johtajana ja puhujanakin.

  • lähteeenä haasttattelu jonka Toivo Kämäräinen teki Seppo Lohesta 17.3.2023 Ranualla
  • jutun toimitti Matti Kontkanen