Kouvolan seudun rauhanyhdistys juhlii tänä vuonna 50-vuotista toimintaansa. Vuonna 1972 perustettu yhdistys on jatkoa aikaisemmin Kotkassa toimineelle Kymenlaakson alueen vanhoillislestadiolaisten toimintaa kokoavalle yhdistykselle. Mikä on rauhanyhdistys, ketä siihen kuuluu ja mistä se on tullut?


Kouvolan seudun rauhanyhdistyksen toimitalo
Puhjonmäentiellä Kuusankoskella


Seppo Lohi

Näihin kysymyksiin vastaa Simon entinen kirkkoherra, teologian maisteri ja filosofian tohtori, joka toimii Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosenttina. Lohi on tutkinut lestadiolaisuuden leviämistä Suomessa 1800-luvulla. Haastattelijana on Toivo Kämäräinen.

Seppo Lohi, olet tulossa puhumaan Kouvolan seudun Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhlaan aiheesta lestadiolaisen herätyksen avaintapahtuma. Mikä on lestadiolainen herätys ja mitä tarkoittaa sen avaintapahtuma?

– Lestadiolaisuus on suurin ja laajimmalle levinnyt pohjoismaissa syntynyt herätysliike. Sen jäsenet ovat luterilaisen kirkon aktiivisia jäseniä, luottamushenkilöitä ja seurakunnan työntekijöitä. Lestadiolaisia pappejakin on runsaat sata. Lestadiolaisuus ja sen ylivoimaisesti suurin osaryhmä vanhoillislestadiolaisuus on maassamme tunnetuin herätysliike. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta tuntee ainakin nimeltä lestadiolaisuuden. Siihen on osaltaan vaikuttanut maamme suurimpiin kuuluva, ellei peräti suurin, jokakesäinen yleisötapahtuma SRK:n suviseurat, joka kerää joka kesä lähes sata tuhatta yhtäaikaa paikalla olevaa sanankuulijaa.

Liikkeen painopiste on Suomessa mutta sillä on merkittävää toimintaa myös Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Lestadiolaiset tekevät lähetystyötä 23 eri maassa.

Liike on nimetty Ruotsin pohjoisimmassa Lapissa Kaaresuvannossa ja Pajalassa 1800-luvun puolivälissä kirkkoherrana toimineen rovasti Lars Leevi Laestadiuksen mukaan.

Minun esitelmäni aiheeksi on siellä Kouvolan Rauhanyhdistyksen juhlilla merkitty lestadiolaisen herätyksen avaintapahtuma. Avaintapahtumalla tarkoitan ns. lestadiolaisten herätysten lähtöpistettä, eli sitä milloin, missä ja miten liikkeen ensimmäinen työntekijä tällä etsikkoajalla, eli rovasti Lars Leevi Laestadius sai parannuksen armon. Keskityn siis esitelmässäni tähän prosessiin.

Avaintapahtumahan oli Laestadiuksen ja noin 30 vuotiaan saamelaisnaisen kohtaaminen Ruotsin eteläisessä lapissa. Tämä tapahtui Åselessa uudenvuodenpäivänä 1844. Lapin Mariana tunnettu henkilö julisti tarkastuksen pitäjälle henkilökohtaisen evankeliumin, jolloin Laestadius koki hengellisen uudestisyntymän. Mitä siinä yhteydessä sitten oikein tapahtui, mitä Lapin Maria rovastille kertoi, mitkä olivat ne seikat joiden takia Laestadius koki tuon Lapin Marian kertomuksen niin vaikuttavana ja mistä hän itse oli saanut hengellisen valaistuksen? Näihin kysymyksiin me etsimme vastausta, ja se selvinnee esitelmän aikana.

Miten ja milloin lestadiolainen herätys saapui Kymenlaaksoon?

-Varsinaisesti ensikosketukset Kymenlaakson lestadiolaisuus sai 1880-luvulla. Liike eteni liikkuvien käsityöläisten, työtä etsivien renkien ja metsätyömiesten mukana. Varsinkin Kotkansaarelle nousseet sahalaitokset vetivät pohjoisestakin väkeä.

Määrällisesti koko alue jäin 1800-luvun lestadiolaisuuden kannalta vähäiseksi. Sitä vastoin samaan aikaan edennyt evankelisuus sai alueella huomattavan kannatuksen. Merkittävimmät lestadiolaisyhteisöt olivat Kotkassa ja Haminassa ja nekin ylsivät tuohon aikaan vain 50 – 60 hengen yhteisöiksi. Kaiken kaikkiaan lestadiolaisia oli Kymenlaaksossa vain parisensataa, vaikka Iitissä toimikin lyhyen aikaa vuonna 1886 lestadiolaispappi Arthur Leopold Heideman. Hänet tunnetaan sitten myöhemmin Amerikan lestadiolaisuuden keskushenkilönä. Myös Valkealaan ja Kouvolaan lestadiolaisuus levisi 1880-luvun lopulla Savon radan rakentamisen alettua. Ensimmäisten joukkoon kuului kuitenkin kouvolalainen jalkinekauppias Topias Salonen, jonka kerrotaan saaneen parannuksen armon nuoruudessaan Helsingissä. Hän toi evankeliumin sieltä mukanaan Kouvolaan. Hän toimi kotipaikkakunnallaan papiston kertomusten mukaan ystäväpiirinsä johtajana ja puhujanakin.

Miten lestadiolainen herätys ja Kouvolan seuudun rauhanyhdistys liittyvät toisiinsa?

-Kouvolan seudun rauhanyhdistyshän viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa. Ensimmäinen paikallinen rauuhanyhdistys perustettiin 86 vuotta aikaisemmin ja tämä tapahtui Helsingissä. Tämän jälkeen kaikki Suomen lestadiolaiset ja sittemmin  vanhoillislestadiolaiset yhdistykset ottivat nimekseen rauhanyhdistys. Yhdistyksen avulla on pyritty turvaamaan yksinkeratisesti liikeen vapaa toimintaedellytys.

Ensimmäiset rauhanyhdistykset syntyivät varsin pian herätyksen levitessä. Ensimmäisen lestadiolaisten yhdistyksen säännöissä vältettiin viittausta yhdistyksen uskonnolliseen luonteeseen. Siten haluttiin torjua mahdolliset konfliktit kirkollisten viranomaisten kanssa. Samaa  ongelmaa ei ollut evankelisilla eikä herännäisillä. Heillä oli jo kotipaikkaoikeus Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Lestadiolaisuutta sen sijaan kirkko piti 1800-luvun loppuun asti lahkona ja siitä käytettiin yleisesti nimitystä hihhulilaisuus vaikkakin termi lestadiolaisuus esiintyi lähteissä jo 1875.

Ensimmäisen rauhanyhdistyksen varsinainen tarkoitus ei todellakaan ollut uskonnollinen, kuten säännöt sanovat ”perustaa ja rakentaa raittiutta ja siveyttä etenkin paheissa elävien auttamiseksi”. Näinhän säännöt kertoivat, ja siihenhän nimi rauhanyhdistys viittasikin. Mutta sillä oli myös raamatullisia esikuvia. ”Minun rauhani minä annan teille”. Se välitti sitä sanomaa jota lestadiolaiset halusivat välittää.

Lestadiolaisuus Kouvolan seudulla on siis nykyistä rauhayhdistystä lähes sata vuotta vanhempaa. Vaikka lestadiolaisten määrä 1800-luvulla Kouvolassa jäi pariin kymmeneen, tänä päivänä tilanne on aivan toinen. Erityisesti siitä lähtien kun Kouvolan seudun rauhanyhdistys perustettiin, toiminta on laajentunut ja se on ollut erittäin aktiivista. Evankeliumin sisällössä ei näitten vusoikymmenten aikana ole tapahtunut muutoksia. Sitä samaa evankeliumia, jota Lapin Maria välitti Laestadiukselle, Kouvolan rauhanyhdistyksen piirissä toimivat uskovaiset ihmiset välittävät eteenpäin tänäkin päivänä.

 

– Matti Kontkanen